Valikko
  ◄ Takaisin blogilistaan

Hyvinvoinnin kehittämistä laaja-alaisesti!

08.12.2017 • Elina Kattilakoski

Kehittämistyön kuulumisia Jokilaaksojen läntiseltä alueelta -

Raahen seudulla kehitetään laaja-alaisesti hyvinvointia

LAPE-muutosohjelman yhtenä kehittämiskohteena on varhaiskasvatuksen ja koulun kehittäminen lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa annettu tuki lapselle ja nuorelle vaikuttaa niin lapsen, nuoren kuin koko perheen hyvinvointiin. Pohjois-Pohjanmaan LAPEssa hyvinvointia kehitetään ”Hyvinvoiva kasvuyhteisö” – tuettuna kehittämisprosessina. Tämän kehittämisprosessin tarkoituksena on lisätä hyvinvointia lapsilla, nuorilla, perheillä sekä varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalla. Hyvinvoinnin lisääntyminen on monisäikeinen prosessi; kun saamme sitä lisättyä esimerkiksi lapsilla, sillä on varmasti vaikutuksensa myös koulujen henkilökunnan hyvinvointiin – ja päinvastoin!

 

Mikä on keskeistä Hyvinvoivan kasvuyhteisön kehittämisprosessissa?

Kehittämisprosessin tarkoituksena on vahvistaa hyvinvointiajattelua, yhdessä tekemistä sekä osallisuutta laaja-alaisesti. Keskeistä on arjen sujuvoittaminen! Tämän uskomme tapahtuvan, kun kehitämme toimintamuotoja, mahdollisuuksia, apua ja tukea yksiköiden arkeen! Esimerkiksi lastenvalvojien tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden konsultaatiot kouluilla on koettu tarpeellisiksi ja arkea helpottaviksi. Opettajien ja varhaiskasvattajien työkuva kun on muuttunut paljon viimeisen vuosikymmenen aikana!

Miten nämä isot tavoitteet saadaan aikaan?

Muutos lähtee nykytilan tarkastelusta. Minkälainen on meidän varhaiskasvatusyksikkömme, entä koulumme? Mikä meillä toimii erityisen hyvin ja missä asioissa on haasteita? Toimiiko johtaminen, entä sujuuko yhteistyö ja vuorovaikutus? Minkälaista apua tarvitsisimme yksikkömme arkeen?

Keskeistä on ennaltaehkäisevien tukimuotojen kehittäminen yksiköissä ja yksiköille. Toimintamuotojen kehittämisellä ja hyvien käytäntöjen jakamisella on tärkeä rooli! Kehittämistyössä hyödynnetään tutkittuja ja vaikuttavia menetelmiä sekä toimintamalleja. Esimerkiksi Lapset puheeksi – toimintamalli on tutkitusti vaikuttava menetelmä, josta saavutetaan paras hyöty, kun sitä hyödynnetään universaalisti osana peruspalveluja.

Kehittämisprosessin rakenne

Pohjois-Pohjanmaan LAPE tarjoaa täyden tuen kehittämisprosessiin osallistuneille. Kehittämisprosessi rakentuu maakunnallisista seminaareista, joissa määritellään maakunnallisia linjauksia kehittämistyölle. Seminaareissa on asiantuntijaluentoja innostamassa, motivoimassa sekä tukemassa kehittämistyötä! Seminaarin lisäksi alueellisten, kunta- tai yksikkökohtaisten työpajojen kautta kehittämistyö menee osaksi yksiköiden arkea. Työpajoilla on omat aiheensa ja osallistujat määräytyvät aiheiden mukaan. Tarkoituksena on saada kehittämistyötä ja sen tuloksia ulotettua mahdollisimman laajalle! Työpajojen välissä on kehittämistehtäviä, joiden myötä kehittämiseen osallistuu laajasti eri alojen toimijoita, 3. sektoria, kuntalaisia – unohtamatta lapsia ja nuoria! Kehittämistyön myötä uudet tavat toimia ja uusi toimintakulttuuri juurtuvat osaksi kouluja ja varhaiskasvatuksen yksiköitä.

Positiivinen pedagogiikka – vahvuudet osaksi arkea

Positiivinen pedagogiikka toimii Raahen seudun Hyvinvoivan kasvuyhteisön kehittämisprosessin viitekehyksenä. Vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen muodostavat hyvinvointimme perustan. Positiivisten tunteiden ja mielialojen kautta rakentuu meille tarpeellisia voimavaroja, jotta voimme saavuttaa haluamiamme tavoitteita. Myönteiset tunteet edistävät näin suoriutumistamme sekä oppimistamme! (Lähde: Eliisa Leskisenoja, 2017, Positiivisen pedagogiikan työkalupakki)

Omien vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen lisäävät psykologista kasvuamme ja tuovat elämäämme tarkoituksellisuuden kokemuksia eli näin ollen lisävät hyvinvointiamme. Luonteenvahvuuksien tietoinen hyödyntäminen vähentää stressiä, lisää itseluottamusta ja elämänvoimaa - tutkitusti! (Lähde: Kaisa Vuorinen, 2017)

Vahvuuksien käyttämisellä on siis suora vaikutus hyvinvointiimme! Senpä vuoksi myös Hyvinvoivan kasvuyhteisön kehittämisprosessin yhtenä tavoitteena on saada vahvuudet osaksi yksiköiden arkea – niin lapsilla, nuorilla kuin työntekijöilläkin! Unohtamatta positiivisen palautteen ja hyvän huomaamisen vaikutuksia mielihyvään ja ilmapiiriin!

 

Kehittämistyö on käynnistynyt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

Hyvinvoivan kasvuyhteisön kehittämisprosessi on lähtenyt hienosti ja laajalti käytiin Raahen seudulla. Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen koulujen rehtoreita sekä päiväkotien johtajia osallistui lähes 50 ensimmäiseen työpajaan Siikajoen Törmälässä. Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin kehittämistyön johtamista, työhyvinvointia sekä positiivista pedagogiikkaa. Tutkistelimme myös johtajien vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä unelmoitiin, mitä kumppaneita, tukea ja toimintaa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja kouluissa olisi ihannetilanteessa.

Työpajaan osallistuneet saivat kehittämistehtävän, jonka myötä kehittämistyö laajenee varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kouluille! Seuraavaan työpajaan kokoonnumme alkuvuodesta 2018 vielä laajennetulla osallistujajoukolla!

 

 

Kuvassa kehittämistyöskentelyä työpajasta Siikajoella

Hyvinvoinnin kehittämistyöllä on laajoja vaikutuksia, jos siihen on innokkuutta, tahtoa ja myös velvoitteita! Esimerkiksi Raahessa hyvinvoinnin kehittäminen on linjattu osaksi kuntastrategiaa. Sen johdosta kehittämistyötä on mahdollista toteuttaa laajasti eri sektoreilla – ja saavuttaa vaikuttavia ja laaja-alaisia tuloksia!

 

Innokkaana mukana kehittämismyönteisessä ilmapiirissä,

Elina Kattilakoski, aluekoordinaattori Jokilaaksojen läntiseltä alueelta

Kommentit

03.03.2019 : CharlesPar
cipro 1a pharma 100 mg nebenwirkungen
cipro 1a pharma 100 mg alkohol
cipro dosage for diarrhea

Jätä kommentti